Curt Simonson | The Voice of Zion November 2018 --
But when the Comforter is come, whom I will send unto you from the Father, even the Spirit of truth, which proceedeth from the Father, he shall testify of me: And ye also shall bear witness, because ye have been with me from the beginning.
John 15:26–27
As we approach the end of the Church year, we are reminded to watch in faith. The world will end, and the final day of judgment will come. Judgment is a word that can cause us to pause and consider life’s final, critical moment: how will we be judged? For what we’ve done in this life?
We recall the last day and evening when Jesus was seen in public. We note that He wanted to share with His disciples some very important things that would help them later. While He was yet with them, they could bring their questions and issues to Him without fear or worry. They could trust that He would always have a suitable response; sometimes He answered the question and other times He turned their attention away from questions that could cause more confusion and worry. Jesus always knew what was before Him and His children, and He knew how to prepare His children for the future.
Jesus often spoke of the signs of the end of time, but His hearers didn’t always understand what He was referring to. As time passed, Jesus’ disciples realized after the fact that many things that happened had been foretold by Him. The Bible text for this article includes a small part of the last discussion Jesus had with His disciples. The disciples surely treasured the memory of this last evening often in later times as they continued the work of the Spirit that Jesus had authorized and commanded them to do.
The Holy Spirit, Our Comforter
The Comforter is in every discussion we believers have as we continue the work which the disciples began. The Comforter never leads God’s children in the wrong way, along diverging ways or in ways that lead to confusion. As Jesus stated, it is a Spirit of truth and proceeds from His Father. The enemy of souls attempts to mimic the spirit, so it can cause confusion and mistrust in God’s kingdom.
Dear brothers and sisters, have we at times been confused or been tempted to not trust because of things we hear—whether true or partially true or totally false—in the house of God? The devil is not concerned with the truth and has no mercy. It knows it has only a little time to confuse each of us as the end of time draws nigh. We must very carefully consider how “God is not the author of confusion” (1 Cor. 14:33). During Jesus’ last evening with His disciples, He told them how they would be treated and that all false things would be said of Him. So it is for us as well.
We can read God’s Word and be encouraged in this most precious faith, which is cared for here in God’s kingdom, “the pillar and ground of truth.” During His discussion, Jesus also noted that we should expect to be spitefully treated and criticized by those who oppose the Spirit of truth. This is a sign which we yet see in God’s kingdom, and even this testifies to us that this is a special place.
God Leads Us to the Grace Fountain
The world around us and even our own flesh seek opportunities to undermine or question the wisdom of decisions the Holy Spirit has led believers to make before our time. May we always remember that the source of our strength to believe is not within us, but in the power of the gospel of the forgiveness of sins. When we turn to God in prayer and ask for strength to believe, God leads us to where forgiveness is preached in Jesus’ name and in the blood He shed for us. When we hear the proclamation of forgiveness of sins from the mouths of God’s children in the kingdom of grace, we are cleansed from iniquity. Our Comforter again assures us to remain trusting in God until the day we are called from this temporal life into eternity. When we believe this way, death has no power over us. Eternal peace, joy and righteousness await.
Let us continue to believe for today, not worrying about eternity or the final judgment. Faith is always a matter of the present moment. Yesterday’s faith has expired, and we haven’t been promised tomorrow; sufficient is the evil for this day (Matt. 6:34). The dust of the journey collects on the feet of God’s children, but it is wonderful to have our feet washed in the basin of water we fellow believers use in caring for each other. In this we bear witness to Jesus’ work, “It is your Father’s good pleasure to give you the kingdom” (Luke 12:32).
Lohduttaja muistuttaa meitä: Usko tänä päivänä
Mutta kuin Lohduttaja tulee, jonka minä teille Isältä lähetän, totuuden Henki, joka Isästä käy ulos, se on minusta todistava. Ja teidän pitää myös todistaman; sillä te olette alusta minun kanssani.
Joh. 15:26–27
Lähestyessämme kirkkovuoden loppua, meitä muistutetaan uskossa valvomisesta. Maailma tulee päätökseensä ja viimeinen päivä, tuomiopäivä saapuu. Tuomio on sana, joka voi saada meidät pysähtymään ja miettimään elämän loppua ja sen kriittistä hetkeä; ”miten meidät tullaan tuomitsemaan. Tekojemmeko perusteella?
Muistamme viimeisen päivän ja illan, jolloin Jeesus vielä nähtiin julkisesti. Huomaamme, että hän halusi jakaa opetuslastensa kanssa muutamia hyvin tärkeitä asioita. Nämä tulisivat auttamaan heitä myöhemmin. Kun Jeesus oli vielä heidän kanssaan, opetuslapset saattoivat esittää kysymyksensä ja asiansa hänelle ilman pelkoa ja huolta. He saattoivat luottaa siihen, että Jeesuksella olisi aina oikea vastaus heille. Joskus hän vastasi kysymykseen. Toisinaan hän käänsi heidän huomionsa pois kysymyksestä, joka saattaisi aiheuttaa enemmän hämmennystä ja huolta. Jeesus tiesi aina, mitä tapahtuisi hänen ja hänen lastensa tulevaisuudessa. Hän tiesi, miten valmistaa lapsiaan tulevaisuutta varten.
Jeesus puhui usein lopunajan merkeistä, mutta hänen kuulijansa eivät aina ymmärtäneet mihin hän viittasi. Usein Jeesuksen opetuslapset ymmärsivät jälkikäteen, että monet asiat joita tapahtui, Jeesus oli jo aiemmin ennustanut. Tämän kirjoituksen Raamatunteksti sisältää pienen osan viimeisestä keskustelusta, jonka Jeesus kävi opetuslastensa kanssa. Myöhemmin opetuslapset varmasti vaalivat usein tätä muistoa viimeisestä illasta, kun he jatkoivat sitä Pyhän Hengen työtä johon Jeesus oli heidät valtuuttanut ja käskenyt.
Pyhä Henki, lohduttajamme
Lohduttaja on läsnä kaikissa uskovaisten käymissä keskusteluissa, jatkaessamme työtä jonka opetuslapset aloittivat. Lohduttaja ei koskaan johdata Jumalan lapsia väärää tietä, pitkin erkanevia teitä, tai teitä jotka johtavat hämmennykseen. Kuten Jeesus totesi, tämä on Totuuden Henki joka lähtee hänen Isästään. Sielunvihollinen yrittää jäljitellä henkeä, jotta voisi aiheuttaa hämmennystä ja epäluottamusta Jumalan valtakunnassa.
Rakkaat veljet ja sisaret, olemmeko toisinaan hämmentyneitä ja kiusauksissa, kun kuulemme asioita Jumalan huoneessa - joskus tosia, joskus osittain tosia ja joskus täysin vääriä? Paholainen ei ole huolissaan totuudesta, eikä hänellä ole armoa. Se tietää, että sillä on vain vähän aikaa saattaa meitä hämmennyksiin, kun ajan loppu lähestyy. Meidän tulee ottaa tarkoin huomioon, että “ei Jumala ole sekaseuraisuuden, vaan rauhan Jumala” (1. Kor. 14:33). Viimeisen illan aikana, jonka Jeesus vietti opetuslastensa kanssa, hän kertoi heille kuinka heitä tultaisiin kohtelemaan ja kuinka kaikkia vääriä asioita tultaisiin hänestä sanomaan. Näin on myös meidän kohdallamme.
Voimme lukea Jumalan sanaa ja tulla rohkaistuiksi tässä kaikkein kalleimmassa uskossa, jota hoidetaan Jumalan valtakunnassa joka puolestaan on ”totuuden patsas ja perustus”. Keskustellessaan Jeesus totesi myös, että voimme odottaa tulevamme väärin kohdelluiksi ja arvostelluiksi niiden taholta, jotka vastustavat Totuuden Henkeä. Tämä on merkki, jonka me edelleen näemme Jumalan valtakunnassa. Se myös todistaa meille tämän olevan erityinen paikka.
Jumala johdattaa meitä armon lähteelle
Maailma ympärillämme ja myös oma lihamme etsii mahdollisuuksia horjuttaa ja kyseenalaistaa niiden päätösten viisautta, joihin Pyhä Henki on johdattanut uskovaisia ennen meidän aikaamme. Muistakaamme aina, että uskomme voimanlähde ei ole meissä itsessämme, vaan anteeksiantamuksen evankeliumin voimassa. Kun käännymme Jumalan puoleen rukouksin ja pyydämme voimaa uskoa, Jumala johdattaa meidät sinne missä saarnataan syntien anteeksiantamusta Jeesuksen nimessä ja siinä veressä, jonka hän vuodatti puolestamme. Kun kuulemme syntien anteeksiantamuksen julistuksen Jumalan lasten suusta tässä armovaltakunnassa, olemme puhtaat vääryydestä. Lohduttajamme vakuuttaa meitä myös säilyttämään luottamuksen Jumalaan siihen päivään saakka, jolloin meidät kutsutaan ajallisesta elämästä ikuisuuteen. Kun uskomme tällä tavoin, kuolemalla ei ole valtaa meihin. Iankaikkinen rauha, ilo ja varhurskaus odottavat.
Uskokaamme tänään, huolehtimatta iankaikkisuudesta tai viimeisestä tuomiosta. Usko on aina tämänhetkinen asia. Eilisen usko on mennyt, huomisesta emme vielä tiedä; kullekin päivälle riittävät sen omat murheet (Matt. 6:34). Matkan pölyt tarttuvat Jumalan lasten jalkoihin, mutta on ihanaa saada pestä jalat siinä pesumaljassa jota me uskonystävät käytämme toisistamme huolehtiessamme. Tässä me todistamme Jeesuksen työstä: -Älä pelkää, piskuinen lauma; sillä teidän Isällänne on hyvä tahto antaa teille valtakunnan (Luuk. 12:32).